I fältet Sök! inskrivs ett eller flera sökord. Man kan söka med författarnamn och ord som ingår i en titel. Också nyckelord och ämnesord kan änvändas i söket. Katalogiseraren beskriver innehållet i boken främst med hjälp av dessa. Nyckelord kan vara namn som Lappträsk och Stjernvall, ämnesord är substantiv som t. ex. släktforskning, skolor och adel.
Ämnesorden kommer från vokabulären KOKO, som reglerar deras form och användning.
Fältet Beskrivning är också sökbart och där har sökorden formulerats friare. Även en del av ett sökord räcker, man kan skriva in t. ex. släkt i stället för släktforskning och med sökordet karleby får man boktitlar, som handlar om Karleby, Gamlakarleby eller Nykarleby.
Genom att använda understreck går det att söka en specifik ordföljd så som dragon_anders_hurtig (början på en boktitel) och stjernvall_håkan (författare) eller aurora_karamzin (central person i en bok). Det gör ingen skillnad om man använder små eller stora bokstäver i söket.
Sisällys:
Alkusanat — 7
Piirteitä sähkölaitostoiminnan ja sähköistyksen varhaisvaiheista — 9
- Sähkölaitostoiminnan teknilliset edellytykset — 10
- Siemensin dynamoperiaate — 10
- Edisonin hehkulamppu — 11
- Ensimmäiset muuntajat — 13
- Kolmivaihejärjestelmän läpimurto — 15
- Sähkölaitosala syntyy ja laajenee — 15
- Tampereella tehdään sähköistyksen historiaa — 16
- Esimerkkiä seurataan eri puolilla — 18
- Ulkomaisia ja kotimaisia sähköistäjiä — 19
- Helsinki, Turku, Viipuri — 22
- Maakunnallisia sähköyhtymiä syntymässä — 26
- Hämeessä kuljetaan omaa latua — 28
- Poikkeusolot jarruttavat ja edistävät sähköistystä — 30
- Maaseudun sähköistäminen — 32
- Aikalaisten kuvauksia — 34
- Yhtenäinen johto puuttuu — 35
Sähkölaitosalan varhaista järjestötoimintaa muissa maissa
- Saksa — 37
- Norja — 39
- Ruotsi — 41
Sähkölaitosten yhteistoimintaa aletaan puuhata meilläkin
- Ajatus sähkölaitosyhdistyksen perustamisesta syntyy — 43
- Tamperelaiset tempaavat aloitteen käsiinsä — 44
- Maaseudun sähkölaitokset järjestäytyvät — 49
- Hämeenlinnan sähköpäivät — 49
- Maaseudun Sähköyhtymien Liitto perustetaan — 50
- Lähetystö Helsinkiin — 54
- Eduskunta-aloitteita — 55
- Hallitusherrojen puheilla — 57
- Aikakauslehti, neuvontatyö ja sähkölaitostilasto — 58
- Laajempaa pohjaa kaivataan — 60
Suomen Sähkölaitosyhdistys perustetaan
- Sähköteknillinen ammattiklubi tekee uuden aloitteen — 61
- Toimikunta laatii sääntöehdotuksen — 65
- Perustava kokous kutsutaan koolle — 66
- Perustava kokous — 67
- Ensimmäinen vuosikokous — 69
- Yhdistyksen tehtävät — 72
- Oma äänenkannattaja päätetään perustaa — 74
- Vakinainen asiamies — 74
- Vaikeita neuvotteluja — 75
Voima ja Valo alkaa ilmestyä— 77
- Uusi sähkölaki säädetään — 81
- Sähkölainsäädännön uudistamista kaivataan — 81
- Sähkölakikomitea — 82
- Hallitus muuttaa komitean ehdotuksia — 84
- Eduskunta hylkää hallituksen esityksen — 85
- Yhdistys saa aikaan tärkeitä parannuksia — 86
- Asetus tuottaa pettymyksen — 88
- Sähkötarkastus ja varmuusmääräykset — 89
- Järjestysmuotokysymys ratkeaa — 89
- Sähkötarkastuslaitos perustetaan — 90
- Varmuusmääräykset — 91
Tulosten ja tappioiden kausi
- Sähköalan yleiskehitys myönteinen — 95
- Yhdistyksen asiamies vaihtuu — 96
- Valotaloustoimisto perustetaan — 98
- Propagandaa sähkön käytön puolesta — 100
- Komiteatyöskentelyä — 101
- Voima ja Valo luovutetaan — 104
- Sähköpäivät 1936 — 106
- Kohti aallonpohjaa — 107
Uudet tuulet alkavat puhaltaa Sähkölaitosyhdistyksessä
- Uusi mies astuu näyttämölle — 111
- Uusia suunnitelmia kypsytellään — 112
- Hallitus kokoontuu päättämään — 113
- Toimistot yhdistetään — 114
- Sähköteknillinen tutkimusosasto perustetaan — 116
- Ensimmäiset tutkimustehtävät — 117
- Valotaloustoimisto muuttuu propagandaosastoksi — 120
- Propagandaosaston alkuvaiheen toiminta — 121
- Perustetaan vielä uusi osasto — 122
- Yhdistyksen toimisto — 124
Poikkeusaikojen puristuksessa ja säännöstelyn kahleissa — 127
- Propagandan luonne muuttuu — 128
- Uusi yhteistyösopimus Maaseudun Sähköyhtymien Liiton kanssa — 128
- Valtiovallan palveluksessa — 130
- Toimintaa poikkeusoloissa — 132
- Sähkölaitososasto syntyy — 133
- Laaja työkenttä — 134
- "Muista aina säästää sähköä" — 136
- Kuparipula — 137
- Sähkön hintasäännöstely — 140
- Yhdistyksen johto — 142
Tariffijärjestelmän kehityksen pääpiirteet
- Tariffikysymyksen varhaisvaiheita — 145
- Ehdotus perusmaksullisista tariffeista — 146
- Valtakunnalliset normaalitariffit — 148
Maaseudun sähköistäminen ja voimanhuollon kehitys
- Uusia maakunnallisia sähköyhtymiä — 151
- Sähköistyksen tarve — 152
- Valtionapusuunnitelma — 152
- Teknillinen kehittäminen — 154
- Sähkön tuotanto ja kantaverkko — 156
- Urakoitsijamääräykset — 160
- Varmuusmääräykset — 161
- Hallinnollisia tehtäviä — 161
- Uusi maaseudun sähkökomitea — 165
Neuvontaosaston loputon työsarka
- Uusia työmuotoja ja toimintasuuntia — 167
- Pesuloita sähkölaitoksille — 169
- "Liian jaloa energiaa keittämiseen" — 171
- Myyjäkoulutusta ja tilastoa — 171
- Julkaisutoiminta laajenee — 172
- Neuvonta- ja näyttelyhuoneisto — 173
Tutkimustyö käytännön toimintaa ohjaamassa — 175
- Maaperän ominaisvastus ja maadoitus — 175
- Ukkostutkimus ja ukkossuojaus — 176
- Eristimien ukkoskestoisuus — 178
- Eristimien likaantuminen — 178
- Relesuojaus — 180
- Sähkön laadun parantaminen — 180
- Monenlaisia tehtäviä — 181
- Tutkimustyön tarpeellisuus — 181
Yhdistyksen kansainvälinen yhteistoiminta — 187
Yksi yhteinen voimakas sähkölaitosyhdistys
- Vuoden 1955 yhteistyösopimus — 193
- Sopimus täydestä yhtymisestä — 194
Uusin voimin uudelle taipaleelle*— 197
---
Liitteitä — 199
Yhdistyksen jäsenet — 201
Hallituksen jäsenet — 208
Valtuuskunnan jäsenet — 211
Toimihenkilöt — 213
Yhdistyksen julkaisut — 217
Lähdeviitteet — 223