Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi. Helsingin kaupunginkirjasto 1860 - 1940

Innehåll:
Lukijalle - Till läsaren s.7
Johdanto s.11
1. Edelläkävijöitä s.13
2. Kansankirjasto perustetaan s.17
3. Ensimmäinen vuosikymmen (1860-70) s.24
4. Kaupungin hallintaan (1870-76) s.30
5. Gröneberg,Vasenius, ja Anniskeluyhtiö (1876-79) s.36
6. Uudessa kirjastorakennuksessa (1880-85) s.46
7. Frans Valbäckin kausi (1885-92) s.57
8. Sivukirjastojen verkko syntyy: Hugo Bergroth (1892-1907)
- Kansankirjaston uudet tilat s.67
- Uuden vuosisadan alku: painoasiamies iskee s.75
- Yhteistyökaavailuja s.81
9. Kohti kaupunginkirjastoa: _Uno Therman (1908-10) s.87
10. Ennen sotaa: Kallion talo ja uusi pääkirjasto (1911-14)
- Uudistuksia ja kehittämistyötä s.102
- Kallion kirjastotalo s.108
- Ajatus uudesta pääkirjastotalosta s.112
11. Sodan varjossa: rakentamisesta ja sensuurista (1914-18)
- Ensim. maailman- ja kansalaissodan poikkeusolot s.119
- Pääkirjastohanke ja ruotsinkielinen työväenopisto s.124
- Kirjaston arkea s.131
12. Kolmas kerros (1918-23)
- Sotien jälkeen s.136
- Kiista apulaiskirjastonhoitajasta s.141
- Richardinkatua laajenetaan s.145
13. Ennen lamakautta (1924-30)
- Vanhasta uuteen s.15 4
- Työväenjärjestöjen Tiedonantaja s.164
- Arkipäivää s.175
14. Kansallismuseon luota Castréninkadulle (1931-35)
- Laman kourissa s.186
- Pääkirjasto vaakalaudalla s.190
- Muut asiat s.212
15. Rauhasta sotaan (1936-39) s.220
16. Vahdinvaihto (1939-40) s.233
Viitteitä s.237
Lähteet
- Arkistolähteet s.246
- Kirjallisuutta s.246
Tilastolukuja 1860-1940 s.250
Karttaliite s.252
Resumé (svensk) s.254
Henkilöhakemisto s.261