Sodasta sovintoon

Sisällys:
Saatteeksi s. 7
SODASTA SOVINNON TIELLE s. 9
Radikaalistuvan työväestön paineen alla s. 12
Kunnallinen äänioikeus – vallankumous ennen vallankumousta s. 23
Vuoden 1917 kunnallislakien uudistus uhkaavan sisällissodan paineissa s. 27
Vuoden 1919 ensimmäinen kunnallislakimuutos s. 28
Toinen lakimuutos on porvaripuolen maltillinen voitto s. 32
SOVINNON LÄHTÖKOHDAT
Saksalaiset pelastavat Helsingin s. 34
Elintarvelautakunta toimi laillisesti s. 38
Erikoistoimikunta ja pakon sanelemaa maltillisuutta s. 41
Palkka- ja elintarvikekysymykset kuntoon s. 43
Paluuta normaalijärjestykseen s. 46
Kapinasta tulee vapaustaistelu s. 48
Onko työläinen yhtä kuin kapinallinen? s. 50
Politiikka saa niskalenkin asiantuntijoista s. 54
Kuka maksaa? s. 59
Valtio ja kaupungin itsehallinto s. 61
Uuden terveen sukupolven kasvatus s. 63
Toimintaa eikä fraaseja s. 66
Valkoisten sotilaiden ja perheiden avustaminen s. 71
Jäähyväiset saksalaisille s. 75
Kaupungissa jatkuu nälkä s. 78
Saksalaisten lähdön jälkeen s. 81
Selonteko suhtautumisesta kapinaan s. 87
Muistopatsas suojeluskuntalaisille s. 89
Viimeinen kokous vuonna 1918 s. 90
Viimeisen porvarillisen valtuuston luoma perusta s. 95
---
UUSI AIKA, VUOSI 1919
SDP ja naiset valtuustoon s. 99
Porvarillisten ja sosialistien jakolinja tehdään näkyväksi s. 104
Sosiaalidemokraattien aika mukautua oloihin s. 108
Vallan hajaantuminen s. 109
Sodan mustavalkoinen maailma liudentuu s. 113
Huoli nuorisorikollisuudesta yhdistää naisia s. 114
Kansalaissodan lesket ja orvot s. 115
"Kelvollisen kunnallispolitiikan mukaan…" s. 118
"Yhteiskunnan säilyttävät aineet kieltävät valkoisen terrorin" s. 121
Asiat riitelevät, eivät ryhmät s. 123
"Käsitteet työtön ja työhaluinen eivät suinkaan olleet yhteelliset" s. 127
Välttämätön apu annetaan s. 129
Kapinaan liittyvien kysymysten uudelleen esiin nostaminen kevättalvella 1919 s. 133
Vuosipäivä Helsingin vapautuksen kunnioittamiseksi s. 138
Siedettävät elämisen ehdot s. 142
Raitiovaunumaksun korotus s. 144
Sovinnollisia eleitä s. 146
Hätäaputyöläisen palkalla ei elä s. 147
Kieltolain valvonta s. 151
Elpymistä, kasvua ja maltillista muutosta s. 152
Työn ja pääoman kamppailu s. 154
Valtuuston ennakkopäätös -logiikka s. 159
Puolueen edustaja, asiantuntija vai ammattinsa edustaja? s. 161
Suojeluskunta – luokkajärjestö vai turvallisuuden takaaja s. 164
Menneisyyden ja nykyisyyden haamut s. 167
Suojeluskuntakeskustelun jälkeen s. 173
Eri intressien yhteen sovittelua s. 174
SDP ensimmäistä kertaa mukana budjetin laadinnassa s. 176
---
VUOSI 1920
SSTP järjestäytyy s. 180
Työläisten palkanmaksu, kielikysymys ja etuudet s. 181
Vasemmiston ja porvaripuolen sukset menevät ristiin s. 185
Paluu kompromissilinjalle s. 187
Kahdeksan tunnin työpäivä – liian kallis kaikille? s. 189
Kiertotie suojeluskunnan tukemiseksi s. 191
Uusi valtuusto – vähemmistön oikeuksia rajataan s. 194
Hälvenevätkö epäluulot? s. 197
Töiden järjestämiskysymys s. 198
Taistelu suojeluskunta-apurahasta jatkuu s. 200
Kyseenalaisen päätöksen jälkeen s. 205
Sisällissodan muistaminen s. 207
Raittiuslautakunta ei synny hetkessä s. 208
Porvariston itsehillintä pettää s. 212
Valitus maaherralle suojeluskunta-apurahasta s. 213
Tasavertaista kohtelua s. 217
Kunnallishallinnon haarautuminen s. 221
Budjetissa ei yllätyksiä s. 224
---
VUOSI 1921
Tanner varapuheenjohtajaksi s. 227
Sama vanha vääntö – mutta SSTP ei muuta linjaansa s. 229
Vasemmiston vaatimuksia s. 231
Jyrkempiä äänensävyjä s. 233
Samat kysymykset toistuvat s. 235
Kapinan pitkälliset vaikutukset s. 240
Kapinatutkinta vielä kerran s. 242
Uusia tuulia, uusia aloitteita s. 244
Porvarillinen puoli valvonnan kohteena s. 245
Vastahakoiset virkamiehet? s. 248
Vuoden 1921 viimeinen kokous s. 250
Valtuuston naiset oman alansa asiantuntijoita s. 253
---
SOVINNON EDELLYTYKSET
Kaupunginvaltuutetut 1919–1921 s. 267
Viitteet s. 270
Lähteet s. 295
Henkilöhakemisto s. 300