Hollolan pitäjän historia I - II. Muinaisuuden hämärästä kunnallisen elämän alkuun 1860-luvulle

Kirja 1: SISÄLLYSLUETTELO
ESIHISTORIALLINEN AIKA
Hollolan varhaisin asutus s. 3
Hollolan vaiheet Hämeen heimonitsenäisyyden aikana s. 11
— Hämäläisten tulo Vesijärven rantamille s. 11. — Hämeen rautakautiset löydöt s. 14. — Eräretket ja eräalueet s. 22. — Muinaislinnat s. 30.
---
KATOLINEN AIKA
Paikallishallinto ja asutus s. 37
— Kaakkois-Hämeen rajavartiokausi, s. 37. — Hallinnolliset piirit ja niiden hoitajat, s. 38. — Miten laaja Suur-Hollola alkuansa on ollut, s. 40. — Kaakkois-Häme Kustaa Vaasan verokirjojen valossa, s. 44. — Mitä keskiajan lähteet tietävät kertoa Kaakkois-Hämeen pitäjistä ja nykyisen Hollolan kylistä, s. 46. — Vesijärven seudun asutus ja eräalueet keskiajan lopulla, s. 59.
Maanomistusolot s. 65
Elinkeinoelämä s. 71
— Kalastus, s. 72. — Metsästys, s. 79. — Maanviljelys, s. 89.
Kirkolliset olot s. 95
— Miten vanha Hollolan kirkko on, s. 95. — Kirkon asema. Rakennustarinoita, s. 104. — Hollolan kirkko ulkoa ja sisältä, s. 106. Asehuone, s. 119. — Papit ja pappilan maat, s. 125.
Verot ja muut rasitukset s. 127
---
USKONPUHDISTUKSESTA ISONVIHAN LOPPUUN
Hallinnollinen ja oikeudellinen jako
— Hallinnollinen jako, s. 133. — Oikeudellinen jako, s. 137.
Hollolan hallinto- ja kirkkopitäjä s. 138
— Hollolan hallintopitäjä, s. 138. — Hollolan kirkkopitäjä, s. 142.
Hollolan kuninkaankartano ja hallinnolliset virkamiehet s. 152
Kylät ja talot. Väkiluku s. 159
— Katsaus asutussuhteisiin nykyistä Hollolan pitäjää vastaavalla alueella 1500-luvulla, s. 158. — Tietoja väkiluvusta uuden ajan alkupuolella nykyistä Hollolan pitäjää vastaavalla alueella, s. 167. — Hollolan hallintopitäjän kylät ja talot Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan vuoteen 1809, s. 172.
Kyläyhteiskunta ja maanomistusolot sarkajaon aikana s. 191
— Sarkajako vanhojen lakien mukaan, s. 191. — Kylät ja tontit, s. 192. — Pellot, s. 202. — Niityt, s. 211. — Metsät ja takamaat, s. 213.
Maanviljelys s. 220
— Katsaus maatalouden edellytyksiin Hollolassa 1600-luvulla, s. 220. — Kasket, pellot ja niityt, s. 224. — Viljelystavat, s. 226. — Sarkajaon vaikutukset viljelystapoihin, s. 227. — Aitaaminen, s. 228. — Ojitus, s. 229. — Työaseet, s. 230. — Viljelyskasvit, kylvömäärät ja sadot, s. 231. — Vesijärven lasku, s. 236.
Karjanhoito s. 237
— Hopeaveron antamat tiedot Hollolan karjavarallisuudesta vuonna 1571, s. 237. — Pappilan ja kuninkaankartanon karja, s. 242. — Karjavarallisuus Hollolassa 1600-luvulla, s. 243. — Heinämaat ja rehun saanti, s. 247. — Laitumet ja paimenet, s. 248. — Karjan talvisyöttö, s. 249. — Navetan tuotto, s. 251.
Kauppa ja teollisuus s. 253
— Hollolaisten kauppakaupungit, s. 252. — Kulkutiet, s. 254. — Merkantilismin aikainen työnjako ja kaupunkien välinen kilpailu, s. 258. — Lahden markkinat, s. 262. — Maakauppa, s. 265. — Entisajan luotto, s. 265. — Käsiteollisuus Hollolassa, myllyt ja salpietaritehdas, s. 266.
Eri yhteiskuntakerrokset s. 270
— Käytettävissä olevien lähteiden arvo, s. 270. — Talolliset, säätyläiset ja lampuodit, s. 271. — Tietoja kuninkaan-kartanon ja eräiden säätyläistalojen asutuksesta, s. 273. — Palvelijatilastoa, s. 275. — Palveluspakko, s. 275. — Palvelijain palkat, s. 277. — Sotilaat ja heidän vaimonsa, s. 278. — Mäkitupalaiset, loiset ja kerjäläiset, s. 279. — Käsityöläiset, s. 279.
Läänityslaitos ja aatelisto s. 285
— Hollolan vanhin kartano Voistion Köykkä, s. 285. — 1500-luvun jälkipuoliskon läänitykset liiviläisille ylimyksille. Okeroisten ja Paimilan säterikartanot perustetaan, s. 291. — Kristiina kuningattaren aika, s. 298. — Neljänneksen peruutus, s. 300. — Iso peruutus, s. 301. — Aateliston uhkaylpeys, s. 303. — Talonpoikaisluokan rasitusten lisäytyminen läänityslaitoksen seurauksena, s. 306. — Okeroisten ja Paimilan säterikartanot, s. 308. — Muita kartanoita, s. 309.
Kirkko ja kirkon väki s. 311
— Kirkko ja pappila, s. 311. — Kappalaisten itsenäistyminen ja siirtyminen kappeleihin, s. 318. — 'Herra Söyrinki', s. 319. — Pitäjäntupa, s. 321. — Kirkon ja pappilan rakentaminen, s. 322. — Kirkkoherrat, s. 324. — Kappalaiset ja pitäjänapulaiset, s. 329. — Lukkarit, s. 332. — Muut kirkolliset virkamiehet, s. 333.
Elämää Hollolassa 1500- ja 1600-luvuilla s. 334
— Savupirtti, s. 334. — Lasi-ikkunoiden ja savutorvien käyntöönütulo, s. 339. — Vanhanajan talon rakennustarpeet ja rakennukset, s. 340. — Säätyläisten asunnot, s. 341. — Sisustus, s. 345. — Ruokatalous, s. 349. — Yönviettoa hollolaisessa talossa, s. 353. — Puvut, s. 355. — Arkea ja pyhää, s. 357. — Kansanopetus, s. 361. — Kirkkokuri, s. 363. — Sakkoja, piiskoja ja teloituksia, s. 366. — Taistelu katolisuuden jätteitä ja taikuutta vastaan, s. 372.
Verot ja muut rasitukset s. 380
— Kruununverot 1500-luvulla, s. 380. — Kruununverot 1600-luvulla, s. 390. Kirkolliset verot, s. 397. — Verojen kanto, s. 402. — Helpoituksia veronmaksussa, s. 404. — Väärinkäytöksiä, s. 406. — Tiet ja tienteko­velvollisuus, s. 411. — Majatalot ja kyytilaitos, s. 413. — Sotilasrasitus, s. 416.
Suurten koettelemusten aikoja s. 424
— 'Suuret kuolovuodet', s. 424. — Isoviha, s. 430.
---
LÄHDEVIITTAUKSIA s. 443
---
Kirja 2: SISÄLLYSLUETTELO
HOLLOLA JA HOLLOLAISET VALTIOLLISTEN RISTIRIITOJEN JA SOTIEN PYÖRTEISSÄ
Valtiollisia ilmiantajia ja vakoojia
— Eräiden myssyjohtajien maanpetokselliset suunnitelmat ja Suomen itsenäisyyskysymys, s. 4. — Kirkkoherra Pacchaleniuksen maanpetosjuttu ja Jaakko Krook, s. 6. — Tuomari Wijkmanin maanpetosjuttu ja Kaarlo Krook, s. 10.
Miten vanhassa Hollolassa Kustaa III:n aikana Suomen itsenäisyyssuunnitelmiin suhtauduttiin
— Itsenäisyysmiehet ja -suunnitelmat ennen Kustaan sotaa, s. 12. — Toiminta sodan aikana, s. 17. — Mitä asiasta Suomessa yleensä ajateltiin, s. 20. — Miten valtiovalta pyrki yleiseen mielipiteeseen vaikuttamaan, s. 22. — Hollolan kirkonkokous ilmoittaa kuninkaalle alamaisen uskollisuutensa, s. 24. — Mieliala maassa myrskyisä, s. 28. — Itsenäisyyssuunnitelma raukeaa, s. 33. — Suomen talonpoikien uskollisuudenvakuutus kuninkaalle vuoden 1789 valtiopäivillä, s. 35. — Julkinen kiitos armeijalle rauhansopimuksen jälkeen ja sotakollegin kapinallisista langettama näkituomio, s. 36. — 'Ne syöttiläiset juoksivat kasekseen, kuin näkivät vihollisen, niinkuin jänikset', s. 39.
Suomen sodan ajoilta
— Sodan alku. Adlercreutzin prikaati ja sen sijoitus, s. 57. — Peippolan ja Artjärven kahakat. Orimattilan taistelu, s. 59. — Okeroisten taistelu, s. 60. — Sodan aiheuttamat rasitukset, s. 62.
HALLINNOLLINEN, OIKEUDELLINEN JA KIRKOLLINEN JAKO
Hallinnollinen jako s. 65
Oikeudellinen jako s. 70
Kirkollinen jako s. 71
ASUTUS JA VÄESTÖ
Väkiluvun vaihtelut
— Voimakkaan nousun aika 1721—1809, s. 75. — Tasaisen kehityksen aika 1809—65, s. 79.
Väestön jakautuminen ammatin mukaan yhteiskunnallisiin luokkiin
— Kehitys vuosina 1751—1800 manttaaliluetteloiden mukaan, s. 80. — Kehitys vuosina 1766—1800 taululaitoksen mukaan, s. 84. — Kehitys vuosina 1820—65 taululaitoksen mukaan, s. 87. — Talojen ja torppien määrä sekä asukasluku Hollolassa kylittäin vuosina 1751 ja 1800, s. 93.
ISOJAKO HOLLOLASSA ENNEN VUODEN 1848 MAANMITTAUSASETTUSTA
Isojaon tarkoitusperä ja johtavat periaatteet s. 96
Isojaon yleinen kulku Hollolassa s. 99
Isojako Kankaantaan lohkokunnassa s. 100
Jakoperuste s. 104
Talojen siirrot s. 106
Palstaluku s. 113
Liikamaakysymys s. 116
MAANVILJELYS JA KARJANHOITO
Maatalouden yleinen tila Hämeessä s. 118
Katsaus maatalouden tilaan Hollolassa aikakauden alussa ja lopussa
— Ulrik Rudenschöldin kuvaus Hollolan seudun maataloudellisista oloista vuoden 1741 tienoilla, s. 119. — Morgonbladetin tiedonantajan kuvaus vuodelta 1872, s. 121.
Maanviljelys
— Kaskiviljely, s. 122. — Suoviljely, s. 123. — Peltolohkot ja aidat, s. 124. — Ojitus, s. 125. — Viljelyskasvit, s. 126. — Muokkaus ja lannoitus. Työaseet, s. 130. — Heinämaat, s. 131. — Viljan ja heinän korjuu, s. 134. — Sadot, s. 137.
Karjanhoito
— Karjanhoidon heikko tila, s. 138. — Toiminta karjan- ja hevosjalostuksen hyväksi, s. 140.
Vesijärven lasku s. 143
Lainajyvästö s. 145
LIIKENNETIET, KAUPPA JA TEOLLISUUS
Yleiskatsaus kehitykseen s. 150
Liikennetiet
— Vapaudenajan kanavasuunnitelmat, s. 151. — Ennen pikkuvihaa, s. 151. — Pikkuvihan jälkeen, s. 153. — Maantiet, majatalot ja kyytilaitos, s. 157. — Ajoneuvot, s. 157. — Uudet maantiet, s. 159. — Kauttakulkuliikenne, s. 162. — Majatalot ja kyytilaitos, s. 163. — Höyrylaivaliikenne ja Lahden postitoimisto, s. 165.
Kauppa
— Hollolaisten kauppakaupungit, s. 166. — Markkinat, s. 168. — Uuden sisämaankaupungin tai -kauppalan perustamissuunnitelmat Päijänteen seudulle, s. 168. — Markkinakysymys ja sen vaiheet, s. 172. — Anianpellon markkinat, s. 174. — Hollolan ensimmäiset kauppiaat ja kaupat, s. 176.
Teollisuus
— Koti- ja käsiteollisuus, s. 178. — Polónien teollisuuslaitokset Messilässä, s. 183. — Laitialan oluttehdas, s. 184. — Myllyt, s. 185. — Vuohikosken saha, s. 185.
Säästöpankki s. 189
KIRKKO JA KIRKKOMAA
Kirkon rappiotila aikakauden alussa s. 193
Miltä kirkko näytti 1700-luvun jälkipuoliskolla s. 194
Parvet s. 197
Kirkossa 1840-luvulla toimeenpannut muutokset ja korjaukset s. 197
Kristillinen penkkijärjestys s. 198
Kellotapuli s. 203
Kirkko ja kirkkomaa vainajien viimeisenä leposijana s. 205
KIRKON VÄKI
Hollolan kirkkoherrakunnan papisto s. 209
Kirkkoherrat
— Krookit, isä ja poika, s. 210. — Henrik Hyllén, joka pääsi Hollolan kirkkoherraksi lupaamalla naida Jaakko Krookin lesken, s. 214. — Vänrikki Polónin ja varapastori Lönneströmin aika, s. 217. — Sakari Cygnaeus nuorempi, s. 218. — Boucht ja Lyra, s. 221.
Kappalaiset
— Kolme Stephanderia ja Hirn, s. 223. — Kolme Björkséniä, s. 224.
Pitäjänapulaiset
— Vakinaisten pitäjänapulaisten kausi, s. 226. — Pitäjän apulaisen toimi muuttuu väliaikaiseksi, s. 229.
Papiston palkkaus
— Vuoden 1729 palkkaussopimus, s. 231. — Hollolan rovastin tulot, s. 233. — Kappalaisten palkkapiirit ja tulot, s. 234. — Pitäjänapulaisen palkkaus, s. 237. — Vuoden 1857 palkkaussopimus, s. 238.
Lukkarit ja kirkonvartijat s. 239
Kirkolliset luottamusmiehet s. 240
KÖYHÄINHOITO
Ruotujärjestelmää edeltävä aika
— Ennen vuotta 1721, s. 242. — Kehitys Hollolassa vuosina 1721—1805, s. 243.
Ruotujärjestelmän ensi ajat
— Ruotujärjestelmä omaksutaan Hollolassa, s. 246. — Rovasti Cygnaeuksen aika, s. 248.
Vuoden 1817 kerjuujulistus ja sen vaikutus
— Epämieluisien aineksien estäminen muuttamasta pitäjään, s. 249. — Ruotuvaivaiset ja kirkonvaivaiset, s. 251. — Mielenvikaisten huolto, s. 253. — Turvattomien lasten huolto, s. 254. — Miten varat vaivaishoitoon saatiin, s. 256.
Vuoden 1852 vaivaishoitoasetus ja vaivaishoito-olojen uudistus Hollolassa
— Mitä vuoden 1852 vaivaishoitoasetuksessa säädettiin, s. 258. — Asetuksen soveltaminen Hollolassa. — Köyhäin hoitojohtokunnan asettaminen ja -ohjesäännön laatiminen, s. 259. — Miten varat vaivaishoitotarkoituksiin saatiin, s. 262. — Vaivaisten hoitotapa, s. 264.
Loppuarviointia s. 264
TERVEYDENHOITO JA KULKUTAUDIT
Lääkärit ja apteekit s. 266
Kulkutaudit s. 268
KANSANOPETUS ENNEN KANSAKOULULAITOKSEN PERUSTAMISTA
Kansanopetus Hollolassa ennen vuoden 1760 kuninkaan päätöstä s. 270
Ensimmäinen yritys pitäjänkoulumestarintoimen perustamiseksi s. 273
Hyllénin aika s. 273
Sakari Cygnaeus nuoremman kuvaus opetusoloista Hollolan seudulla vuoden 1815 tienoilla s. 276
Lukuset s. 277
Rippikoulu s. 279
Heinolan pedagogion perustaminen s. 280
Koulumestarien asettaminen Hollolaan ja Asikkalaan s. 281
Yrityksiä saada koulumestarien toimet lakkautetuiksi s. 282
Maisteri Berghäll koulumestarina s. 284
Kärkölän ja Asikkalan koulumestarikysymys s. 285
Sunnuntaikoulu s. 286
Kolme kiertokoulunopettajaa asetetaan, Lahjoitus kansakoulua varten s. 289,
Hollolan yleisen kirjaston alkuvaiheet s. 292
ELÄMÄÄ HOLLOLASSA 1700-LUVULLA JA 2800-LUVUN EDELLISELLÄ PUOLISKOLLA
Säätyläiset s. 293
— Säätyläisten merkitys paikkakunnalle, s. 293. — Pyhäniemen kenraali ja Ammondtit, s. 294. — Mukkulan von Hausenit, s. 297. — Lövingit ja Wilchmanit, s. 299. — Messilän Polónit, s. 302.
Ryhmäkylä ja sen rakennukset
— Ryhmäkylä, s. 303. — Savupirtistä valkeaan tupaan, s. 305. — Asuinrakennukset säätyläistaloissa, s. 307. — Rakennusten ryhmitys ja ulkohuonerakennukset, s. 310.
Tulipalonuhka .s 314.
Puutarhat s. 314
Sisustus säätyläis- ja talonpoikaistaloissa
— Säätyläistalojen sisustus, s. 315. — Talonpoikaistalojen sisustus, s. 321.
Puvut
— Säätyläisten puvut, s. 322. — Kansanpuvut, s. 324.
Mitä ja miten syötiin ja juotiin
— Pöytäkalustot säätyläistaloissa, s. 330. — Ruoka ja juoma säätyläistaloissa, s. 332. — Ruoka ja juoma talonpoikaistaloissa, s. 335.
Perhe- ja vuotuisjuhlat
— 'Kunnialliset perhejuhlat', s. 337. — Häät, s. 338. — Aviopuolison valinta, s. 338. — Naimaretki ja talonkatsojaiset, s. 340. — Kosiaiset ja 'haun' haku, s. 341. — Häiden vietto morsiustalossa, s. 342. — Siirtyminen sulhastaloon ja juhlien jatkaminen siellä, s. 346. — Hautajaiset, s. 348. — Maahanpaniaiset säätyläistaloissa, s. 348. — Kuolema ja 'peijahaiset' talonpoikaistaloissa, s. 350. — Vuotuisjuhlat, s. 353.
Taikausko, väkijuomakysymys ja siveydelliset olot
— Taikausko, s. 355. — Väkijuomakysymys ja siveydelliset olot, s. 356. — Väkijuomakysymys 1700-luvulla, s. 356. — Kotitarpeenviinanpolton aika 1800-luvulla, s. 359. — Vuoden 1866 laki, s. 361. — Raittiusharrastuksen ensi oireita Hollolassa, s. 362.
Suomenkielen asia s. 363
LÄHDEVIITTAUKSIA s. 365